Vattuuntunut Hämis "Tiedon todellinen rakastaja ei luonnollisesti kuuntele härkösiä, eikä tyydy niiden mielipiteeseen." Platon

Kaikki blogit puheenaiheesta Puoluetuki

Toimia demokratian vahvistamiseksi

Rinteen hallitus on tehnyt kautensa aluksi kaksi pientä mutta kauaskantavaa päätöstä, joista kumpaakin on kritisoitu nähdäkseni sen takia, ettei päätösten laatua ja merkitystä kunnolla ymmärretä. Kummallakin näistä päätöksistä on kuitenkin demokratiaa ja ennen kaikkea puoluedemokratiaa vahvistavia ominaisuuksia. Nämä päätökset ovat valtiosihteerien ja ministereiden avustajien määrän lisääminen sekä puoluetuen korottaminen.

Puoluetukien korottaminen on vastuutonta

Rinteen hallituksen pyrkimys kasvattaa julkisia menoja on erittäin huolestuttavaa, koska se on omiaan viemään Suomea kohti suurempaa taloudellista ahdinkoa. Tästä viimeisimpänä osoituksena ovat Viisikon suunnitelmat korottaa puoluetukea.

Näennäisdemokratia on puhunut - pulinat voivat alkaa

 

Eduskuntavaalit on käyty ja näennäisdemokratia toimi odotetusti, ne puolueet jotka lähtivät vaaleihin valtavalta ja tavoittamattomalta etumatkalta valittiin ja demokratia ei toteutunut tavalla jolla sen tulisi toteutua.

Äänestyspalkkio toisi köyhätkin vaaliuurnille

Rikkaat ne kyllä äänestävät. Köyhät eivät näe vaaleissa toivoa paremmasta. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Suomessa äänestäneiden äänestysprosentti oli 70,1. Pohjoissavolaisen Kaavin äänestysaktiivisuus jäi Manner-Suomen alhaisimmaksi, vain 59,1 prosenttiin.

   Muutenkin Savo-Karjalan vaalipiirissä äänestettiin muuta maata laiskemmin. Viiden vähiten äänestäneen kunnan joukossa oli neljä saman vaalipiirin kuntaa: Kaavin lisäksi Suonenjoki, Rautavaara ja Nurmes. Viides oli Kaakkois-Suomen vaalipiiriin kuuluva Pieksämäki.

Puoluetuesta

 

Puoluetuki ja lehdistötuki pitää yksiselitteisesti lopettaa. Samoin poliittisille nuorisojärjestöille annettu valtion tuki tulee lopettaa samalla. Kanadassa ovat älynneet kieltää ammattiliittojen ja yhtiöiden lahjoitukset puolueille. Suomessa pitäisi tehdä sama. Nämä rahat voisi suunnta toisen asteen koulutukseen.

Puoluetuki lamauttaa politiikkaa

Rahalliselta arvoltaan puoluetuki ei ole valtion talouden kannalta merkityksellinen. Sen hyvä tarkoitus on kuitenkin muuttanut Suomen poliittisen kentän demokratian irvikuvaksi, jonka tehottomuus ja passiivisuus ylittää suoran rahallisen kustannuksen monin verroin.

 

Hyvinvointia pienpuolueiden tahdittamana?

Suomalaisten hyvinvointi on romutettu, valtion omistukset myyty ja itsenäisyys luovutettu vapaaehtoisesti. Poliitikot tulevat hallitus hallitukselta röyhkeämmiksi. Jo valmiiksi rikkaat rikastuvat köyhien köyhtyessä. Edessämme tulee olemaan hyvinkin ratkaisevat vaalit. Jos päästämme valtapuolueet jälleen kerran valtaan neljäksi vuodeksi, saatamme joutua tilanteeseen missä rikkaiden valta on niin juurtunut ettei tilanteesta ole enää paluuta. Pahimmassa tapauksessa tilanteeseen josta pääsemme irti vain täysimittaisen sisällissodan runtelemana.

Miksi valtio tuhlaa verovaroja, vaikka omat asiat eivät ole hyvin?

Miksi vaikka valtion budjetissa on:

  • puoluetuki 30 milj.
  • taide- ja teatterituki 450 milj.
  • YLE 500 milj. 
  • tuulivoimatuki 250 milj. 
  • risteilylaivatuki
  • kehitysapu 900 milj.
  • maahanmuuton tuet 250+ milj.

Ja toisaalta kakofonista ristitukea ja verotusta, usein ihan turhaan:

Todellinen puoluetuki on valtion velkamiljardit

Suomen puoluetukien määrää kauhistellaan aika ajoin aivan ansaitusti; kyseessä on vuosittain yhteensä lähes 40 miljoonan euron summa kun varsinainen puoluetuki ja puolueille maksettu lehdistötuki lasketaan yhteen.

Mutta tämä suuri summa on todellisuudessa vain mitätöntä nappikauppaa verrattuna siihen piilopuoluetukeen, jota EU-Suomi jatkuvasti maksaa valtapuolueille pitääkseen nykyisen valta- ja yhteiskuntajärjestelmän pystyssä.

"Seteliselkärankaisten rappiopykälän kumoaminen"

Kun Perussuomalaiset saavuttivat vuoden 2015 vaaleissa toisen "jytkynsä" ja siitä tuli hallituspuolue, puolueen silloinen puheenjohtaja Timo Soini halusi ensi töikseen hallituksen kumoavan "seteliselkärankaisten rappiopykälän". Soini muisti SMP:n hajoamiset ja halusi, etteivät loikkarit saisi mukaansa osaansa puoluetuesta, jota  puolue saa vaaleissa saavutettujen kansanedustajapaikkojen mukaisesti. Näin syntyi laki, jota kutsutaan "Lex Soiniksi".

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä